UNHCR logo
  • Lahjoita nyt
UNHCR logo
  • Etsi
  • Suomi
  • Menu

Go to country site:

Danmark Eesti Regional site Suomi Island Lietuva Latvija Norge Sverige

Select a language for our global site:

English Français Español عربي
Select a country site:
  • Lahjoita nyt
  • Tilastot ja lähteet
  • Työpaikat
  • Hae apua

Share

Facebook X
  • Tietoa meistä
    • Keitä autamme
    • UNHCR maailmalla
    • Pakolaisasiain päävaltuutettu
    • UNHCR:n lähettiläät
    • UNHCR:n historia
    • Tilastot ja lähteet
  • Työmme
    • Globaali pakolaiskompakti
    • Kansalaisuudettomuus
    • Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen
    • Kotoutuminen
    • Perheenyhdistäminen
    • Opetusmateriaalia pakolaisuudesta
    • Yhteisölähtöinen kotoutuminen
    • YK:n globaalit tavoitteet ja pakkosiirtolaisuu
  • Uutiset
  • Suomen tuki
  • Ota yhteyttä
    • Tietoa pakolaisille ja turvapaikanhakijoille
    • Toimittajille
Search UNHCR
Close Search
 
  • Home

Puolet maailman pakolaislapsista ei vieläkään käy koulua edistyksestä huolimatta

09.09.2024

Raportin tietojen mukaan noin 7,2 miljoonaa pakolaislasta jää vaille koulutusta. © UNHCR/Oxygen Empire Media Production

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaiskoulutusstrategian 2030 käynnistämisestä on kulunut viisi vuotta, ja tämänvuotinen pakolaiskoulutusraportti paljastaa, että vaikka pakolaisten koulutuksessa ja koulunkäynnissä on edistytty merkittävästi, merkittäviä haasteita on edelleen jäljellä: lähes puolet maailman 14,8 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta ei edelleenkään käy koulua.

Raportissa analysoidut tiedot 65:stä pakolaisia vastaanottavasta maasta osoittavat, että noin 7,2 miljoonaa pakolaislasta jää vaille koulutusta monista eri syistä, kuten turvattomuus, kielimuuri, ja osallistavan koulutuspolitiikan ja kapasiteetin puute. Nämä tekijät estävät nuoria saavuttamasta potentiaaliaan ja vaarantavat heidän hyvinvointinsa ja toimeentulonsa tulevaisuudessa.

Pakolaisten keskimääräinen brutto-osallistumisaste koulutukseen lukuvuonna 2022/23 olivat 37% esiopetuksessa, rohkaisevammat 65% alakoulussa ja 42% yläkoulu- ja lukiotasolla. Pakolaisten maailmanlaajuinen osallistuminen kolmannen asteen koulutukseen, jossa esteenä ovat korkeat lukukausimaksut ja luotettavan tietoliikenneyhteyden puute, ei muuttunut edellisvuoteen verrattuna, jolloin raportoitu aste oli 7%. Tämä on puolet tavoitteesta saavuttaa 15%:n osallistumisaste vuoteen 2030 mennessä (15by30). Vaikka korkeakouluikäisten pakolaisten maailmanlaajuinen väkiluku kasvoi vuonna 2023, osallistumisaste pysyi 7%:ssa, koska kolmannen asteen koulutukseen ilmoittautuneiden pakolaisten reaalimäärä lisääntyi lähes 50 000:lla.

Raportista käy myös ilmi, että pakolaisten koulutukseen pääsyssä on edelleen sukupuolten välisiä eroja, ja että yli 600 000 pakenemaan joutunutta ukrainalaislasta ja -nuorta on yhä poissa koulusta aloittaessaan jo neljännen keskeytyneen kouluvuotensa kotimaassaan jatkuvan sodan vuoksi.

”Koulutus voi olla elintärkeää – siitä on selvää näyttöä”, sanoi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. ”Koulutus on yhteydessä nuorisoraskauksien ja varhaisten avioliittojen pienempään todennäköisyyteen, mikä antaa tytöille mahdollisuuden päättää omasta kohtalostaan. Poikien kohdalla useammat koulutusvuodet johtavat pienempään riskikäyttäytymisen todennäköisyyteen ja siten väkivallan ja uhriksi joutumisen vähenemiseen. Koulutus avaa kaikille ovet työmarkkinoille ja antaa pakolaisille mahdollisuuden ansaita elantonsa ja elättää perheensä. Koulutus merkitsee kiistatta parempaa elämää. Kun lähestymme vuotta 2030, vahvistakaamme uudelleen sitoutumisemme lasten ja nuorten oikeuteen oppia.”

Lähes puolet maailman 14,8 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta ei edelleenkään käy koulua. © UNHCR/Saad Sawas

Esteistä huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana on saavutettu lupaavaa edistystä, ja uudessa raportissa todetaan, että pakolaisten koulutusmahdollisuudet ovat laajentuneet joissakin keskeisissä vastaanottajamaissa. Vaikka vain harvat pakolaiset osallistuvat valtakunnallisiin kokeisiin, läpäisyaste on edelleen korkea ja joskus jopa ylittää kansalliset keskiarvot.

Edistystä ovat osaltaan tukeneet muun muassa koulutuksen ja julkishallinnon sidosryhmien ja korkeakoulujen vankka sitoutuminen sekä lippulaivahankkeiden, kuten DAFI-stipendiohjelman (Albert Einstein German Academic Refugee Initiative) laajentaminen. Raportissa todetaan myös, että urheilu tarjoaa pakolaisille selviytymiskeinon, joka tuo yhteen eri taustoista tulevat lapset ja nuoret yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille, mikä paitsi rakentaa ihmissuhteita myös edistää lapsen arvokkuuden, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vuonna 2023 järjestetty maailmanlaajuinen pakolaisfoorumi auttoi muuntamaan kansainvälisen vastuunjaon periaatteen konkreettisiksi toimiksi korkean tason sitoumusten ja lahjoitusten, sekä näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen jakamisen avulla.

UNHCR kehottaa vastaanottajavaltioita, hallituksia, lahjoittajia ja kumppaneita jatkamaan ja tehostamaan kestävää kansainvälistä yhteistyötä ja innovatiivisia kumppanuuksia pakolaisten koulutustarpeiden täyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäämällä resursseja, laajentamalla ohjelmia ja käyttämällä tehokkaita välineitä pakolais- ja kansalaisuudettomien lasten tavoittamiseksi voimme luoda perustan tulevaisuudelle, joka antaa pakolaislapsille ja -nuorille mahdollisuuden oppia, menestyä ja kehittää potentiaaliaan.

Koulutusraportti 2024 – pääkohdat

Pakolaisten koulutuksessa on edistytty merkittävästi, mutta huomattavia esteitä on vielä jäljellä.

  • Raportoivien maiden tietojen mukaan pakolaisten keskimääräiset brutto-osallistumisasteet lukuvuonna 2022-23 olivat esiopetuksessa 37 prosenttia, peruskoulussa 65 prosenttia, keskiasteen koulutuksessa 42 prosenttia ja kolmannen asteen koulutuksessa 7 prosenttia.

Sukupuolten tasa-arvo on edelleen tavoite, jota ei ole saavutettu, ja haasteita on edelleen jäljellä.

  • Neljän viime vuoden aikana vain yksi niistä maista, joissa sukupuolten väliset erot peruskoulutuksen saannissa ovat suurimmat, on saavuttanut tasapuolisen sukupuolijakauman, mutta maltillisia parannuksia on kuitenkin tapahtunut. Toisen asteen koulutuksessa sukupuolten tasa-arvossa on edelleen suurempia eroja, mutta muutamissa maissa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Koulutuksen laatu riippuu monista tekijöistä, mutta onnistuneita tuloksia on saavutettu.

  • Vaikka vain harvat pakolaiset osallistuvat valtakunnallisiin kokeisiin, heidän läpäisyprosenttinsa on edelleen korkea ja ylittää toisinaan kansallisen keskiarvon. Lukuvuonna 2022/23 82 prosenttia pakolaisoppilaista, jotka osallistuivat alakoulukokeisiin, läpäisi kokeet, ja lukuvuonna 2022/23 yläkoulussa vastaava luku oli 65 prosenttia ja lukiossa 68 prosenttia.
  • Koulutuksen laadun ylläpitäminen tarkoittaa, että mahdollistavien olosuhteiden on säilyttävä: pakolaisoppilaitten lukumäärä suhteessa opettajien lukumäärään on edelleen korkeampi kuin kansallinen keskiarvo suurimmassa osassa raportoivista maista, ja merkittävällä osalla pakolaisoppilaiden kanssa työskentelevistä opettajista ei ole vähimmäispätevyyttä tehtäväänsä.
  • Turvallisuus koulussa vaikuttaa myös koulutuksen saatavuuteen ja laatuun.

Maailman pakolaisfoorumin 2023 koulutusraportissa korostetaan koulutuksen keskeistä roolia pakolaisten osallisuuden, itsenäisyyden ja pitkän aikavälin ratkaisujen edistämisessä.

  • Raportissa korostetaan globaaleja sitoumuksia laajentaa koulutuksen saatavuutta kaikilla tasoilla keskittyen pakolaisten integroimiseen kansallisiin järjestelmiin. Raportissa kehotetaan myös kestävään kansainväliseen yhteistyöhön ja innovatiivisiin kumppanuuksiin pakolaisten koulutustarpeisiin vastaamiseksi, ja korostetaan yhteisten toimien merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä

 

  • UNHCR Nordic & Baltic Countries
  • UNHCR Global website

© UNHCR 2001-2025

  • Privacy Policy
  • Follow