UNHCR perustettiin auttamaan ja suojelemaan sodan ja vainon vuoksi asunsijoiltaan lähtemään joutuneita pakolaisia. Uudelleensijoittaminen on aina ollut olennainen osa pakolaisten suojelua.
Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen tarkoittaa pakolaisten siirtämistä turvapaikkamaasta toiseen valtioon, joka on suostunut ottamaan heidät vastaan ja myöntämään heille suojelua sekä pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoittamisen kautta Suomi on monien vuosien ajan tarjonnut elintärkeän mahdollisuuden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille antamalla heille ja heidän perheilleen asuinpaikan, jossa he voivat rakentaa elämänsä uudelleen. Vuonna 2024 Suomen hallitus on päättänyt tarjota uudelleensijoituspaikkoja 500 pakolaiselle.
Tällä hetkellä lähes 70 prosenttia maailman pakolaisista asuu kotimaidensa naapurimaissa. Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen ei auta vain yksittäistä pakolaista, vaan ylläpitää myös maailmanlaajuista vastuunjakoa, joka on välttämätöntä, jotta sodassa olevien maiden naapurivaltiot voivat jatkossakin ottaa vastaan ja majoittaa pakolaisia.
Maailmanlaajuisesti yli 123 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan asuinseudultaan, joten tarve uudelleensijoittamiselle on suurempi kuin koskaan: arviolta 2,9 miljoonaa pakolaista. Tarpeet ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2021, sillä konfliktit ja kriisit ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa. Valtion virallisten tilastojen mukaan vuonna 2023 yli 158 700 ihmistä hyötyi uudelleensijoittamisesta, yhteisölähtöisistä sponsorointiohjelmista ja muista kolmansien maiden ratkaisuista 24:ssä eri maassa. Tämä on 39 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärän kasvusta huolimatta kokonaismäärä oli edelleen vain 8 prosenttia UNHCR:n tunnistamista uudelleensijoittamisen tarpeessa olevista pakolaisista.
Uudelleensijoittaminen on laillinen, turvallinen ja yleisesti hyväksytty väylä, jolla pakolaisia autetaan lähtemään vaarallisista paikoista ilman, että heidän tarvitsee turvautua salakuljettajiin tai muihin, jotka haluavat käyttää heidän tilannettaan hyväkseen. Valtioiden kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisohjelmien pitäisi noudattaa humanitaarisia periaatteita, eivätkä ne saisi syrjiä esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon, etnisen alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tehtävä on tunnistaa suojelutarpeiden perusteella uudelleensijoittamiskiintiöihin esitettävät pakolaiset tekemällä päivittäistä työtä maissa, joissa on paljon pakolaisia, muun muassa säännöllisen rekisteröintiprosessin ja sitä seuraavien haastattelujen kautta. Uudelleensijoittamiseen valitut pakolaiset asetetaan etusijalle heidän suojelutarpeidensa perusteella. UNHCR:n kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisehdotusten kategoriat ovat: oikeudelliset ja/tai fyysiset suojelutarpeet, kidutuksesta ja/tai väkivallasta selviytyneet, lääketieteelliset tarpeet, vaarassa olevat naiset ja tytöt, perheenyhdistäminen, vaarassa olevat lapset ja nuoret sekä ennakoitavissa olevien vaihtoehtoisten kestävien ratkaisujen puuttuminen.
Vuosittain julkaistavassa Projected Global Resettlement Needs -raportissa UNHCR arvioi uudelleensijoittamista tarvitsevien pakolaisten määrän vuonna 2025, antaa yleiskatsauksen näihin tarpeisiin johtavista humanitaarisista ja suojeluun liittyvistä olosuhteista sekä kuvaa, miten uudelleensijoittaminen liittyy alueellisiin suojelu- ja ratkaisustrategioihin. Tarpeisiin vaikuttavat useat pitkittyneet pakolaistilanteet, kuten pitkäaikaiset sodat ja ihmisoikeusloukkaukset, jotka vaikuttavat syyrialaisiin, afganistanilaisiin, kongolaisiin, sudanilaisiin ja rohingya-pakolaisiin.
Uudelleensijoittaminen on kriisitilanteissa oleville pakolaisille elintärkeä mekanismi. Suomi on vuosien aikana mahdollistanut monille pakolaisille elintärkeän väylän nopean ja joustavan kiintiöpakolaisprosessinsa kautta.
UNHCR:n edustusto Pohjoismaissa ja Baltiassa, 27. marraskuuta 2024.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
