Pakolaiskriisiin tarvitaan parempia ratkaisuja – EU:n on kannettava vastuunsa globaalista pakolais­tilanteesta

Kiintiöpakolaisjärjestelmän rinnalle on etsittävä uusia ja parempia tapoja kolmansista maista hakeutua laillisesti ja turvallisesti Eurooppaan.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi kertoi paitsi inhimillisestä kärsimyksestä ja kaaoksesta myös kansainvälisen vastauksen riittämättömyydestä pakolaiskysymyksissä.

Vaikka turvapaikanhakijoita saapuu nyt Eurooppaan vähemmän kuin vuonna 2015, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa on konflikteja, jotka pakottavat ­tuhannet ihmiset pakenemaan kodeistaan. Maailmassa on jo yli 25 miljoonaa pakolaista, joista suurin osa, jopa 85 prosenttia, asuu kehitysmaissa.

Vastauksien löytäminen pakolaiskriiseihin on kiireellisempää kuin koskaan. Tarvitsemme globaaleja ratkaisuja ja yhteistyötä valtioiden, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin välillä.

YK:n pakolaiskompakti, joka on siirtolaiskompaktin tavoin ei-sitova, periaatteellinen julistus, tarjoaa eväitä uuteen, parempaan pakolaisjärjestelmään maailmanlaajuisesti. Pakolaisten paluun lisäksi kompaktissa korostetaan niiden maiden tukemista, joissa oleskelee suuria määriä pakolaisia, sekä pakolaisten laillisia reittejä kolmansiin maihin.

YKSI reitti on YK:n pakolais­järjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmä, joka on pitkään ollut olennainen osa Suomen pakolaispolitiikkaa. Suomi on keskittynyt valinnoissaan erityisesti haavoittuviin ryhmiin, yksittäisiin naisiin ja lapsiin. Vuonna 2019 Suomi ottaa esityksen mukaan vastaan yhteensä 750 pakolaista: syyrialaisia Turkista, kongolaisia Sambiasta sekä Nigeriin evakuoituja Libyasta.

Yhä useamman maan tulisi liittyä YK:n kiintiöpakolais­järjestelmiin. Tämä vähentäisi pakolaisten tarvetta hakeutua salakuljettajien avulla vaaralliselle matkalle ja mahdollistaisi avun kohdistumisen erityisesti hädänalaisille ja haavoittuville ryhmille.

Koko EU:n alueelle otettiin vuonna 2017 vain noin 24 000 kiintiöpakolaista. Samana vuon­na satojatuhansia turvapaikanhakijoita saapui Eurooppaan salakuljetettuina samaa reittiä kuin esimerkiksi paremman elämän toivossa muuttaneet, joka vähensi kansalaisten luottamusta nykyiseen turvapaikkajärjestelmään.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän rinnalle meidän on etsittävä uusia ja parempia tapoja kolmansista maista hakeutua laillisesti ja turvallisesti Eurooppaan. Tällaisia voisivat olla työ- ja opiskeluoleskelulupien lisäksi esimerkiksi yksityiset ja ­yhteisöjen sponsorointiohjelmat, joissa sponsori ottaa ­vastuun pakolaisen kotouttamisesta ja kuluista ensimmäisen vuoden aikana.

Euroopan kansainvälinen vastuu on auttaa konflikteja ja vainoa pakenevia. Parhaiten se onnistuu, jos maat yhdessä EU:n ja UNHCR:n kanssa miettivät YK:n pakolaiskompaktin hengessä tehokkaammat, inhimillisemmät sekä vastaanottavan maan, lähtömaan ja pakolaisten kannalta parhaat tavat avun järjestämiseksi.

Kai Mykkänen

sisäministeri

Henrik M. Nordentoft

UNHCR:n Pohjois-Euroopan alueellinen edustaja