Kun Asifille tarjottiin tilaisuutta ostaa suosittu kalakauppa Pohjois-Norjassa, hän luuli sitä vitsiksi. ”En tiennyt kalasta mitään!” hän nauraa. ”Nyt olen kalakauppa Fiskebuan omistaja. Ystävieni mielestä on huvittavaa, että afgaanipakolaisesta on tullut kala-asiantuntija.”
Tie menestykseen ei ole ollut helppo, mutta Asifin mukaan Norja on hyvä maa pakolaisille, jotka ovat valmiita opettelemaan kielen ja tekemään kovasti töitä.
Asif ei ollut koskaan nähnyt merta ennen kuin pakeni sotaa Afganistanista. Asif matkusti pitkiä matkoja maitse Iranin ja Turkin läpi ja ylitti meren ensimmäisen kerran, kun hän otti laivan Turkista Kreikkaan.
Kun Asif saapui ensimmäisen kerran Norjaan vuonna 2004, hän asui viisi vuotta vastaanottokeskuksessa, missä hän opiskeli norjaa ja odotti turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Asifin mukaan se oli vaikeaa aikaa hänen elämässään, sillä hän odotti innokkaasti, että voisi alkaa työskennellä ja tuoda vaimonsa Norjaan.
Vuonna 2007 Asif muutti pieneen Mo i Ranan kaupunkiin, joka sijaitsee Pohjois-Norjassa, aivan napapiirin eteläpuolella. Siellä hänelle myönnettiin viimein turvapaikka. Hän sai ensimmäisen työpaikkansa paikallisesta ruokakaupasta.
”Kun aloitin työt, työnantajani sanoi, ettei voinut tarjota minulle muuta kuin osa-aikatyötä. Sain kuitenkin pian paljon enemmän työtunteja, mistä olin hyvin iloinen. Halusin tehdä paljon töitä, jotta voisin säästää tarpeeksi rahaa – halusin ostaa asunnon ja auttaa vaimoani saapumaan Afganistanista luokseni Norjaan”, Asif muistelee. ”Olin valmis tekemään pitkiä päiviä, ja asiakkaat pitivät minusta.”
Merete Torsteinsen, Mo i Ranan aikuiskoulutuskeskuksen rehtori, on työskennellyt pakolaisten kanssa monia vuosia. Alueella on pulaa ihmisistä, jotka haluaisivat jäädä asumaan ja työskentelemään sinne. Kunta selvitti kyselyn avulla, millaisia asioita pakolaiset haluaisivat kaupungilta, jotta he jäisivät sen asukkaiksi. ”Kyselyn avulla saatiin selville kolme tärkeää asiaa, joita ihmiset tunsivat tarvitsevansa asumisen tueksi. Vastaukset eivät yllättäneet: mahdollisuus tehdä töitä, mahdollisuus ostaa asunto, ja hyvän päivähoidon ja koulutuksen saatavuus lapsille”, Merete kertoo. ”On kovin helppoa unohtaa, että nämä ihmiset ovat aivan kuten me. Luulen, että saman kyselyn voisi tehdä mille tahansa maailman perheelle, ja vastaukset olisivat samat.”
Asif työskenteli kuusi vuotta ruokakaupassa ja oppi tuntemaan hyvin asiakkaat sekä Mo i Ranan paikalliset asukkaat. Hän tunsi viimein itsensä onnelliseksi. Vuonna 2011 hän oli ostanut talon Mo i Ranasta ja saanut vaimonsa turvaan Afganistanista perheenyhdistämisohjelman avulla.
Eräänä päivänä Rolf Skjærvold, joka omisti tunnetun kalakauppa Fiskebuan naapurissa, tuli kysymään Asifilta, olisiko tämä kiinnostunut jatkamaan kalakaupan uutena omistajana. Rolf ja liikkeen toinen omistaja, Inger-Lise Kristiansen, olivat ahkeroineet kalakaupassa useita vuosia ja päättäneet, että halusivat vetäytyä hiljalleen eläkkeelle.
”Luulin ensin, että hän vitsaili – enhän minä tiennyt kalasta mitään!” Asif naurahtaa. ”Hän kuitenkin selitti, että uskoi minun olevan sopiva omistaja kalakaupalle, joten vaimoni ja minä päätimme kokeilla ja ostimme yrityksen yhdessä.”
Muutama ostaja oli jo jättänyt tarjouksen kalakaupasta, mutta kukaan ei ollut tuntunut oikein sopivalta Rolfin ja Inger-Lisen mielestä. Kunnes he keksivät Asifin.
”Kalakaupan omistaminen on kovaa työtä ja vaatii tiettyä antaumusta, jota Asifilta löytyy. Hän on nopea oppimaan, ystävällinen ja hyvä asiakaspalvelija. Hänen kanssaan on ollut ilo työskennellä”, Inger-Lise Kristiansen sanoo.
Asif ja Inger-Lise Kristiansen Fiskebuassa, Mo i Ranassa. Kuva: UNHCR/Max-Michel Kolijn
Kalakauppa käy Fiskebuassa hyvin. Tiskillä asiakkaita palvelevat Asif ja Freshta. Entiset omistajat tukevat heitä ja ovat opettaneet heille kaiken, minkä tietävät kalasta ja yritystoiminnasta Norjassa. Myynti on noussut ja paikalliset asiakkaat ovat tyytyväisempiä kuin koskaan.
Sobjorg Ulriksen on asunut Mo i Ranassa koko pitkän ikänsä ja asioinut Fiskebuassa vakituisesti jo vuosia. ”Kun haluamme ostaa kalaa, tulemme tietenkin tänne”, hän sanoo. ”Asif on aina hyvin ystävällinen ja tietää paljon kalasta. Se on todella ihmeellistä, kun ottaa vielä huomioon, että hän on kotoisin Afganistanista. Hän on oppinut niin paljon!”
Asif ja hänen vaimonsa Freshta tiskin takana Fiskebuassa. Kuva: UNHCR/Max-Michel Kolijn
Sen jälkeen, kun Asif saapui Norjaan sodan runtelemasta Afganistanista 14 vuotta sitten, hänestä on tullut menestynyt yrittäjä, kala-asiantuntija sekä kunnioitettu ja arvostettu Mo i Ranan yhteisön jäsen. Hän on innostanut myös muita pakolaisia, jotka haluavat elää Norjassa.
”Norja on hyvin ystävällinen maa pakolaisille”, Asif sanoo. ”Minulla on kolme ohjetta niille, jotka haluavat onnistua täällä. Opetelkaa kieli ja uskaltakaa käyttää sitä, olkaa ahkeria, kun saatte töitä, ja luokaa kunnon verkosto norjalaisten ystävien kanssa. Nämä ovat tärkeitä asioita, jos haluaa onnistua Norjassa”, hän jatkaa.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
