Select a language for our global site:

Select a country site:
 

Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen

Pakolaisille uusi mahdollisuus

Monet pakolaiset eivät voi palata kotiin jatkuvien konfliktien, sotien ja vainojen takia, ja monet heistä elävät hengenvaarallisissa olosuhteissa tai omaavat tiettyjä tarpeita, kuten he eivät saa riittävää suojelua maassa, josta ovat hakeneet turvaa. Sen sijaan heidät täytyy siirtää turvalliseen, kolmanteen maahan.

Pohjoismaat ovat jo pitkään olleet tärkeitä pakolaiskiintökumppaneita – sekä ottaen pakolaisia vastaan että tukien YK:n pakolaisjärjestöä ja maailmanlaajuisen pakolaiskiintöjärjestelmän kapasiteettia.

Useat Pohjoismaat ovat nostaneet kiintiöitään viime vuosina, ja YK:n pakolaisjärjestön Pohjois- ja Baltian maiden edustusto toivoo, että heidän vahva sitoutumisensa jatkuu kansainvälisten tarpeiden kasvaessa.

Mitä on pakolaiskiintiöjärjestelmä?

Pakolaiskiintiöjärjestelmä on korvaamaton väline suojeltaessa pakolaisia, joiden elämä, vapaus, terveys ja perusoikeudet ovat vaarassa maassa, josta he ovat hakeneet turvaa. Sinnä prosessissa kiintiöpakolaiset siirretään turvapaikkamaastaan toiseen maahan, joka on suostunut vastaanottamaan heidät.

YK:n pakolaisjärjestö auttaa pakolaisten siirtämisessä ja kiintiöpakolaisten tunnistamisessa, mutta prosessi on yhteistyötä vaativa hanke. Se voidaan toteuttaa vain tiiviissä yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa — etenkin valtioiden, jotka vapaaehtoisesti säätävät kiintiöitä ja vastaanottavat kiintiöpakolaisia, mutta myös muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM), ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

YK:n pakolaisjärjestö tunnistaa kiintiöpaikkaa tarvitsevat pakolaiset ja ohjaa heidät sijoitettaviksi säädettyjen kriteerien mukaisesti ja todettuaan heidän täyttävän kansainvälisen suojelun kelpoisuusvaatimukset. Henkilökohtaisten haastattelujen ja asiakirjojen perusteella valtiot päättävät, kenelle tarjoavat kiintiöpaikkamahdollisuutta. Ennen kuin valitut pakolaiset lähtevät ensimmäisestä turvapaikkamaastaan, he käyvät läpi perusteellisen prosessin, johon kuuluu terveys- ja turvallisuustarkastuksia sekä valmistautumista uuteen elämään kiintiöpaikkamaassa.

Alle prosentti miljoonista pakolaisista ympäri maailmaa uudelleensijoitetaan vuosittain. Uusille kiintiöpaikkamahdollisuuksille on pakottava ja jatkuva tarve, ja siksi YK:n pakolaisjärjestö pyytää edelleen kiintiöpaikolaisia ottavia maita nostamaan kiintiöitään ja muita maita liittymään kiintiö-ohjelmaan.

 

Keitä kiintöpakolaiset ovat?

Pakolaistilanteissa ympäri maailmaa toimiva YK:n pakolaisjärjestö tunnistaa kiintiöpaikkaa tarvitsevat pakolaiset säädettyjen kategorioiden mukaisesti. Ne perustuvat kohonneisiin suojeluriskeihin, haavoittuvuuksiin ja erityistarpeisiin. Kiintiöpakolaisiin kuuluu esimerkiksi riskialttiita naisia ja tyttöjä, väkivallan ja kidutuksen uhreja, riskialttiita lapsia, sekä pakolaisia, joilla on oikeudelliseen, lääketieteelliseen ja fyysiseen suojeluun liittyviä tarpeita, joita ei voida täyttää heidän tämänhetkisessä turvapaikkamaassaan.

Ennen kuin pakolaiset lähetetään sijoitettaviksi, YK:n pakolaisjärjestö toteaa heidän kansainvälisen suojelun tarpeensa. Joka vuosi YK:n pakolaisjärjestö kartoittaa ja kokoaa yhteen kiintiöpakolaistentarpeet maailmanlaajuisesti.

YK:n pakolaisjärjestö kehottaa kaikkia valtioita noudattamaan kansainvälisesti tunnistettuja kelpoisuus-, prioriteetti- ja maailmanlaajuisten tarpeiden kategorioita päättäessään, keitä he valitsevat kiintiöpakolaisiksi. YK:n pakolaisjärjestö pyytää, että maiden kiintiöpakolaisohjelmat perustuisivat ensisijaisesti yksilöllisiin suojelutarpeisiin ja että ne säilyisivät monimuotoisina, syrjimättöminä ja joustavina.

 

Miksi kiintiöpakolaisjärjestelmä?

  • Pakolaiskiintiö on tärkeä suojeluväline niiden pakolaisten tarpeiden täyttämiseksi, joiden perusoikeudet ovat vaarassa maassa, josta he ovat hakeneet turvapaikkaa
  • Pakolaiskiintiöt tarjoaa pakolaisille pitkäaikaisen ratkaisun päättämällä heidän siirtolaisuutensa
  • Pakolaiskiintiöt on kansainvälinen vastuunjakomekanismi, sillä se on tuen ilmaus maille, jotka vastaanottavat suuria määriä pakolaisia.

Pakkosiirtojen yltäessä ennätyslukemiin maailmanlaajuisesti – ja useiden konfliktien ja pitkittyneiden kriisien pakottaessa ihmiset kodeistaan ilman toivoa nopeasta paluusta –  pakolaiskiintiöillä on tullut entistäkin tärkeämpi tapa taata maailman riskialttiimpiin kuuluvien pakolaisten suojeleminen ja tarjota heille uusi tulevaisuus.

Tänä päivänä vastuu pakolaisten vastaanottamisesta ja turvapaikan antamisesta ei ole maailmalla tasaisesti jakautunut, sillä valtaosan pakolaisista ottavat vastaan naapurimaat ja ylivoimaisesti eniten heitä vastaanottavat kehittyvät alueet.

Pakolaiskiintiö on turvallinen ja järjestelmällinen tapa taata parempi vastuunjako ja osoittaa solidaarisuutta niille maille, jotka vastaanottavat eniten pakolaisia. Se tarjoaa myös turvallisen ja laillisen polun suojaan pääsemiseksi – vähentäen näin kannustamista eteenpäin liikkumiseen ja epätoivoisiin, vaarallisiin matkoihin.

 

Pakolaiskiintiöt Pohjoismaissa

Pohjoismaat ovat vuosikymmenten ajan olleet YK:n pakolaisjärjestön vahvoja pakolaiskiintiökumppaneita ja toivottaneet tervetulleiksi kiintiöpakolaisia. Tanska vuodesta 1979, Suomi 1985, Islanti 1995, Norja 1980-luvulta ja Ruotsi vuodesta 1950. Viime vuosina useat Pohjoismaat ovat kasvattaneet kiintiöitään vastaten globaaliin tarpeeseen ja osoittaen vahvaa solidaarisuutta isäntämaita kohtaan. Useat alueen maat myös tukevat UNHCR:n maailmanlaajuista pakolaiskiintiö-ohjelmaa, mikä auttaa sen laajentamisessa ja kehittämisessä.

Katso myös usein kysytyt kysymykset pakolaiskiintiöistäUNHCR:n Pakolaiskiintiökäsikirja

”Olin menettänyt toivoni siitä, että elämäni voisi olla mitään muuta”


Angelique Umugwaneza pakeni Ruandasta perheineen kansanmurhan aikaan ja oli paossa seitsemän vuotta. Hän kulki jalan koko Kongon läpi ennen kun tuli kiintiöpakolaisena Tanskaan siskonsa kanssa.

Hän joutui vuosien ajan keskittymään vain selviytymiseen, mutta uudessa kotimaassa vallitseva turva ja rauha antoivat hänelle mahdollisuuden unelmoida ja miettiä tulevaisuuttaan.

Nykyään Angeliquella on useita yliopistotutkintoja ja hän on työskennellyt humanitaarisen avun ja kehitystyön parissa monessa eri maassa.

Lue hänen tarinansa täältä.

Rasmus Flindt Pedersen

Raportit & muu aineisto

Pakolaiskiintiöt tietosivu

Pakolaiskiintiöt vuonna 2020 tiivistettynä: tietoa hakemuksista ja kotimaasta poistumisista, yleisimmät lähtömaat, pakolaisuus ja uudelleensijoitus sekä informaatiota väestötilastoista ja pakolaiskiintiöluokituksista. Tässä linkki.

Kolmevuotinen suunnitelma

UNHCR:n kolmivuotinen suunnitelma pakolaiskiintiöille ja sitä tukevat toimenpiteet (2019-2021). Tässä linkki.

Pakolaiskiintiöiden tietohaku

Tilastoja pakolaiskiintiöistä mukaanlukien lähtömaat, turvapaikkaa tarjoavat maat sekä pakolaiskiintiömaat. Dataportaali päivitetään kuukausittain. Tässä linkki.

Uutisia ja aktiviteetteja pakolaiskiintiöistä