Vuonna 2018 kuusi ihmistä kuoli joka päivä yrittäessään ylittää Välimerta, UNHCR:n raportti kertoo

Vuonna 2018 arviolta 2 275 ihmistä kuoli tai katosi ylittäessään Välimerta huolimatta siitä, että Euroopan rannoille saapuvien pakolaisten määrä laski huomattavasti.

© UNHCR/Hereward Holland

Eurooppaan Välimeren kautta yrittävät pakolaiset ja siirtolaiset menettivät henkensä hälyttävän usein vuonna 2018. Etsintä- ja pelastusoperaatioiden leikkaukset vahvistivat Välimeren asemaa maailman vaarallisimpana merenä ylittää. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tänään julkaiseman viimeisimmän “Desperate Journeys” -raportin mukaan joka päivä menetettiin keskimäärin kuusi ihmishenkeä.

Vuonna 2018 arviolta 2 275 ihmistä kuoli tai katosi ylittäessään Välimerta huolimatta siitä, että Euroopan rannoille saapuvien pakolaisten määrä laski huomattavasti. Eurooppaan saapui yhteensä 139 300 pakolaista ja siirtolaista, mikä on alhaisin määrä viiteen vuoteen.

“Henkien pelastaminen merellä ei ole valinta, eikä siinä ole kysymys politiikasta, vaan se on ikivanha velvoite”, sanoo YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. “Me voimme laittaa lopun näille tragedioille osoittamalla rohkeutta ja kaukonäköisyyttä vain seuraavaan veneeseen keskittymisen sijasta, ja omaksua pitkän tähtäimen lähestymistavan, joka perustuu alueelliseen yhteistyöhön, asettaen ihmiselämän arvon sen ytimeen.”

Raportissa kuvataan, kuinka muutokset joidenkin Euroopan maiden politiikassa saivat aikaan useita tapauksia, joissa suuri määrä ihmisiä jätettiin päiväkausiksi merelle odottamaan lupaa saapua satamaan. Kansalaisjärjestöjen veneet ja niiden miehistöt kohtasivat kasvavia rajoitteita etsintä- ja pelastusoperaatioiden suhteen. Reiteillä Libyasta Eurooppaan jokaista 14 Eurooppaan saapuvaa ihmistä kohti yksi kuoli – tämä on huomattava kasvu vuoteen 2017 verrattuna. Tuhansia lisää palautettiin Libyaan, jossa he kohtasivat kauhistuttavia olosuhteita pidätyskeskuksissa.

Monelle Euroopan mantereelle jalkansa laskeminen on painajaismaisen matkan päätös. Matkalla kohdataan usein kidutusta, raiskauksia ja seksuaalista häirintää, ja uhkana on joutua kidnapatuksi lunnaiden vaatimiseksi. Valtioiden on saatava aikaan kiireellisiä toimia purkaakseen salakuljetusketjuja ja tuodakseen rikosten tekijät oikeuden eteen.

Kaikesta huolimatta toivoa on. Vaikka UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n peräänkuuluttamat alueelliset ratkaisut meripelastukseen ja maihinnousuun liittyen ovat ajautuneet poliittiseen umpikujaan, useat valtiot ovat sitoutuneet uudelleensijoittamaan keskisellä Välimerellä pelastettuja ihmisiä. Tämä on mahdollinen perusta kestävälle ratkaisulle. Valtiot ovat myös luvanneet tuhansia uudelleensijoittamispaikkoja pakolaisten evakuoimiseksi Libyasta.

Raportti paljastaa myös merkittäviä muutoksia pakolaisten ja siirtolaisten käyttämissä reiteissä.  Espanjasta tuli ensimmäistä kertaa viime vuosina ensisijainen saapumispaikka Eurooppaan, kun noin 8 000 henkilöä saapui maitse (Ceutan ja Melillan erillisalueiden kautta), ja lisäksi 54 800 ihmistä ylitti onnistuneesti vaarallisen läntisen Välimeren. Tämän seurauksena kuolleiden määrä läntisellä Välimerellä lähes nelinkertaistui vuoden 2017 202:sta aina 777:ään saakka. 23 400 pakolaista ja siirtolaista saapui Italiaan vuonna 2018 – viisi kertaa pienempi määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Kreikan meriteitse vastaanottamien ihmisten määrä pysyi suurin piirtein samana, 32 500 verrattuna vuoden 2017 30 000:een, mutta maitse saapuneiden määrä Turkin vastaisella rajalla kolminkertaistui.

Muualla Euroopassa Bosnia-Hertsegovinassa rekisteröitiin 24 000 saapunutta pakolaista ja siirtolaista, jotka kulkivat Länsi-Balkanin läpi. Kypros vastaanotti useita veneitä, jotka kantoivat syyrialaisia pakolaisia Libanonista, samalla kun Iso-Britannia vastaanotti vuoden loppua kohden pienen määrän pakolaisia, jotka ylittivät meren Ranskasta.